Matkalle ??

Minä olen lähdössä lasten kanssa yksin viikoksi lomalle, junalla. Yksi aikuinen ja kolme lasta, joista yksi kestovaipoissa. Kuinka paljon tavaraa tarvitaan kun luvassa on mahdollisesti pakkasta tai vaihtoehtoisesti suojakelejä.. mukaan pakataan muutama matkapuuha sekä eväät, nekin on mahdutettava näihin kasseihin.

Alkaako kuljetusalan lakko ? Jos se alkaa, on meidän raahattava itse nämä kaikki laukut. Jos lakko alkaa, tarkoittaa se sitä, että emme voi kestovaippailla reissussa, en yksinkertaisesti pysty raahaan mukana enää tuota mustaa sivussa olevaa " lentolaukkua ", vaikka matkarattaat ovatkin apuna. Kuopus kulkee mukana matkarattaisiin niksnaks-periaatteella kiinnitettävässä Gracon Logico S - istuimessa, joten häntä ei onneksi tarvitse kantaa ja rattaissa saa kuskattua kasseja, vaikka ei se poista koko ongelmaa.
Olemme perinteisesti lähettäneet yhden ison matkalaukun edeltä mummolaan rahtina, mutta nyt sitten lakon aikana sekään ei ole mahdollista. Miten tämä reissaaminen voi aina olla näin iso stressin paikka ?! Etenkin kuin neiti sairastui vatsatautiin juuri lauantaina ja vieläkin eletään taudin jälkimainingeissa.. tuurilla joku matkustavista sairastuu vielä.. Viimeisin reissu etelään peruttiin jo kuopuksen korkean kuumeen vuoksi marraskuussa, harmittihan se vietävästi kun kerrankin jonnekin kotoa pääsisi.
Aikanaan VR:llä oli matkatavarapalvelu: maksoit siitä että VR kuljetti matkatavarasi asemalta toiselle eikä itse niitä tarvinnut junaan rahdata ja ulos sieltä. Eipä ole enää. Sekö sitten palvelee matkustajia ? Toinen iso purnaukseni aihe on se, että Rovaniemi - Helsinki suoraa junaa ei kulje enää kuin kerran päivässä kohtuuaikaan, jos ei halua matkustaa kalliisti yöjunassa makuupaikalla. Istumapaikoilla yöjunassa lasten kanssa ei ole mitään järkeä ja makuuhytin hinta taas menopaluuna oli kahdesti sen mitä nyt maksamme päiväjunissa perhehytissä. Kuinka vaihdan junaa lasten kanssa usean kassin kanssa Oulussa, etenkin kun Oulusta pohjoiseen kulkeva juna on yleensä vanhaa mallia eli kapeat ovet, monta korkeaa rappusta, aikaa joskus vain muutama minuutti.. Kolmas purnauksen aihe : junien vessat. Useammin kuin kerran on useita vessoja ollut junassa suljettu, pienten lasten kanssa vessojen etsiminen useasta eri osastosta on sekä vaikeaa että turvatonta: mitä teen muille lapsille, jätän hyttiin keskenään / otan mukaan jolloin tavaramme jäävät vartioimatta .. ja sitten vielä hinnat vain nousevat. Linja-automatkat eivät neidin matkapahoinvoinnin vuoksi ole mahdollinen vaihtoehto, on kokeiltu kaikki mahdollinen lääkityksestä lähtien, huono olo tulee alle tunnissa..

Tampere-Pori junan henkilökunnalle suuri kiitos kyllä joka kerta erittäin hienosta palvelusta ja avusta rattaiden junaan saannissa ja poistumisessa. Aina on tarjottu inva/tavaravaunun sisäänkäyntiä kun on rattaat matkassa ollut :)

Hikeä pukkaa ja hyperventilaatiota jo matkaanlähdön ajatuksesta.. onneksi Tampereen rautatieasema on remontoitu.. sama rumba aikanaan ilman hissiä ( joo, olihan sitä se tavarahissi mutta koskaan ei henkilökuntaa ja kun sillä yksin meni niin tuli paniikki että se vähintään jumii laiturin alle.. ) ja tavallisia portaita pitkin kahden lapsen kanssa oli sanoinkuvaamatonta. Toki sain osakseni paljon apua ja sääliviä katseita.. ei se helpompaa ollut huonojalkaisille ihmisillekään. Ja tottakai vielä ne rappusiin laitetut urat rattaille olivat juuri sen kokoiset ettei yksienkään meidän rattaiden renkaat koskaan niihin sopineet, saipahan lapsi kunnon kyytiä kun äiti pomputteli menemään ylösalas..