Apua.. pitäisi mennä nukkumaan mutta ei varmasti tule uni.
Kaikki pyörii päässä, itkettää ja ahdistaa jo valmiiksi, vilkuilen koko yön kelloa että joko soi, mietin onko kaikki omassa, neidin ja juniorin repussa, muistaako esikoinen ottaa monot ja sukset koulurepun lisäksi mukaansa ja laittaa paikat kuntoon ennen kouluunlähtöä, onko itsellä eväät mukana, millainenhan uusi työtila on, onko järjestelmät ja jutut muuttuneet puolessatoista vuodessa, millainen ilmapiiri on kun on uusi esimies ja työntekijöitä vaihtunut, kuinkahan juniori itkee itsensä uneen aamulla kun minä itken napanuoran venymistä linja-autossa.. arvannetto jo ?!
Mulla alkaa huomenna TYÖT !
Viimeksi olen ollut töissä n. 1,5 vuotta sitten ennen sairaslomalle jääntiä ja siitä sitten äitiyslomalle ja hups, niin kului lomat sekä 2,5 kuukautta hoitovapaata kuin vettä vaan..
Toisaalta saan nauttia asioista , joista kotona olen vain haaveillut: voin istua vessassa ovi kiinni ilman että kukaan huutaa oven takana hysteerisenä, voin nauttia evääni lounastunnilla ilman että kyttään itkuhälytintä tai joku roikkuu jalassa kiljumassa ja kärkkymässä leipääni tai tyhjentää mukeja laatikosta, voin keskustella aikuisten ihmisten kanssa ilman että lapset keskeyttävät huudolla, itkulla tai hokemalla " äiti äiti "..
Mutta yksi iso jännäämisen paikka on jaksaminen: juniori ei edelleenkään ole luopunut tissistä, reissussa enemmänkin tihensi taas syömistä, tissiä syödään myös öisin koska muuten en saa yöllä kolmelta seisomaan ja ähkäämään noussutta lasta takaisin sänkyyn, aamuisin kello soi 6.15 että ehdin laittaa eväät ja pukea rauhassa ( joo toiveajattelua tuo rauhassa pukeminen ku juniori ruukaa herätä kuudelta.. ) , seitsemän jälkeen ollaan jo menossa kelissä kun kelissä kävellen kohti tarhaa että ehdin bussiin ja töihin ajoissa.. kolmen jälkeen taas päiväkodille ja kotiin, ruoanlaittoa, siivousta , pyykkäystä.. kaikkea sitä mitä nyt on saanut tehdä koko päivän omaan tahtiin täytyy mahduttaa pariin tuntiin alkuillasta ja samalla vielä täyttää kolmen seurankipeän lapsen toiveita ja tarpeita. Mies toki tekee osansa, mutta minulle lyhyempää työpäivää tekevänä jää nämä viennit ja noudot ja yleensä ruonlaitot ja pyykkäykset, isoin poika jo osaa omatoimisesti imuroida kun käyttää 1 euron palkkaporkkanaa ;)
Parin viikon päästä on varmaan jo kehittynyt jonkinasteinen rutiini arkeen ja onneksi on tulossa maalis-huhtikuussa kaikkea kivaa kestovaipparintamalla : la 20.3 Rovaniemelle Wiljamissa Mahdollisuuksien tori jonne myös KVY osallistuu sekä la 17.4 kevään Vaippahulinat Rovaniemellä MLL tiloissa Pirkkakadulla. Näihin lähden talkoilemaan ja pienien poikien synttäreitäkin pääsemme juhlistamaan ja syömään kakkua tässä kevään mittaan useammassa osoitteessa ;) Vauvauutisia on odotettavissa ystäväpiirissä useampia vielä ennen kesän alkua ja aamulla seitsemältä meilläkin jo paistaa aurinko, eiköhän tämä siis tästä :)
Nyt lähden kosiskelemaan NukkuMattia, jos tulisi vaikka seuraksi mulle kun lapset jo kävi katsomassa tälle illalle. Huomenna aamulla siis alkaa jälleen uusi luku meidän perheen elämässä: äiti palaa töihin !
sunnuntai 14. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Onnea ensimmäiseen työpäivään! =)
VastaaPoista